June 21st, 2011 kommentteja
Keskivertosuomalainen tuottaa lähes 500 kg jätettä vuodessa. Suomessa sentään suunta on paranemaan päin. Tilastokeskuksen mukaan jätteen määrä on laskenut olennaisesti vuodesta 2008, jolloin jätteenkäsittelylaitokset olivat pursuamaisillaan. Myös kierrätyksen suosio on noussut 4 % viime vuoteen nähden. Helpotuksesta ei silti voi vielä huokaista, sillä jatkuvasti lisääntyvä kulutus suhteessa jätteenkäsittelyn rajuun kuormitukseen on edelleen ratkaisua vailla oleva ongelma.
Omilla kulutustottumuksilla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti jätteen syntymiseen. Pienetkin pyrkimykset valjastaa jätettä hyöty- ja uusiokäyttöön ovat tervetulleita, joskin vastuun painava taakka häämöttää myös yritysten käsissä. Onneksi yhä useammat ovat löytäneet hylätyistä tavaroista potentiaalisia raaka-aineita omiin tarkoitusperiinsä.
Turun vanhasta Leafin tehdasmiljööstä saaristoon, Kemiöön, premissinsä reilut puoli vuotta sitten muuttanut
Kiertokulku on oivaltanut viedä kierrättämistä edemmäs. Kiertokulku käyttää nokkelasti eilispäivän hylättyjä tavaroita ja käytöstä poistettujen laitteiden osia. Erikoista tuotteiden suunnittelussa on niiden käänteentekevä matka entisestä elämästä nykysijoilleen.
Moniko pikaisella päättelyketjulla toteaisi vanhan valurautaisen kylpyammeen olevan itse asiassa miellyttävä istua ja nojailla, saati osaisi kuvitella kuinka kauniisti valo lävistää pesukoneen rummun sen toimittaessa virkaa varjostimena?
Tietenkään kaikkea ei voida, eikä pidäkään kierrättää sinisilmäisesti. Kuten Kiertokulku on työssään todennut, sähköosat on turvallisuussyistä vaihdettava uusiin, turvanormit täyttäviin johtosarjoihin. Sähkö- ja elektroniikan asianmukaisesta kierrätyksestä ja jatkojalostuksesta vastaa
SERTY.
Vanhat kodinkoneet ja muut metallijätteet alkavat olla kaatopaikoilla turhankin tuttu näky. Vaikkei uusiokäyttö kokonaan poistaisikaan alati kasvavaa ongelmaa, haastaa se parhaimmatkin suunnittelijat näkemään vanhat asiat
uudella tavalla.
(Kuvat: Kiertokulku)
October 26th, 2009 kommentteja
Saaristomeren rannalla käpristelevät männyt piirtävät ilmaan yksilöllisiä muotoja. Saadakseen ravinteita ne ulottavat ketterästi lonkeromaiset juurensa lämpimien kallioiden uomiin. Saaristomaisema on yksi suomalaisuuden klassisista perikuvista, joka on inspiroinut lukuisia muotoilijoita. Maiseman struktuurista on liki mahdotonta löytää suoria linjoja, sen sijaan symmetriaa ei ole vaikeaa havaita.
Kustavin saaristomaisemasta vuosien ammattitaidolla luovinut Regatta Design, tunnetummin Kustavin Puu Oy, lanseerasi kesällä Fregatti -huonekalumallistonsa. Mallisto pohjautuu suunnittelija Jenni Muurin visualisoimiin ruokapöytä- ja tuolimalleihin, sekä Matti Myllyniemen vielä julkaisemattomaan sänkymalliin.
Fregatin nojatuoli huokuu virtaviivaisuutta, rentoa ryhdikkyyttä ja tunnelmaa, joka on aistittavissa vain kokeilemalla. Harvoin pelkkää istumista voi väittää kokemukselliseksi, mutta Fregatin nojatuolin suhteen voidaan surutta väittää uuden klassikon syntyneen.
Regatta Design kunnioittaa uuden mallistonsa tyylillä Suomalaisen funktionalismin historiaa. Tämän päivän muotoilutuotteen siitä tekee sen loungemainen olemus. Fregatin nojatuoli on ajattoman esineen tyylipuhdas suoritus.
Tyylipuhtautta edustavat myös tuotteissa käytetyt tuotantomenetelmät ja yrityksen omavaraisuuden laajuus. Kustavin Puu käyttää tuotteissaan ainoastaan ympäristöystävällisiä raaka-aineita, vesiohenteisia ja biologisesti hajoavia petsejä, lakkoja sekä liimoja. Tuotantotilat lämmitetään puhtaalla puuenergialla ja jätevedet puhdistetaan bioekologisella menetelmällä. Vastaavalla hienolla esimerkillä voidaan edesauttaa Saaristomaiseman klassisuuden säilymistä vielä seuraavillekin sukupolville.
(Kuvat: irokoo ja Kustavin Puu)
